Elsa de Campos
Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n toiminnanjohtaja
Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry:n tarpeista lähtöisin olleen, Tampereen ammattikorkeakoulun toteuttaman ja Euroopan Unionin osarahoittaman Musiikkiagenttikoulutuksen hedelmät olivat silminnähden hyödylliset ohjelmatoimistoalalle. Hankkeessa kouluttautui 26 uutta tai jo alalla jonkin aikaa toiminutta agenttia sekä 10 kokeneempaa agenttia, joiden koulutus pohjasi enemmän johtajuuteen ja johtajana kehittymiseen.
Uusia musiikkiagentteja kouluttanut ohjelmatoimistoalalla meritoitunut tekijä Harri Karvinen kehuu koulutuksen toteutuneen odotettua paremmin. Hän totesi ilahtuneensa nähdessään aktiivisia nuoria musiikkiagentteja, joista suurin osa tuli Tampereelle pääkaupunkiseudulta joka kerta, kun lähiopetusta järjestettiin.
Karvinen kertoi nähneensä kasvutarinoita, joissa vaatimattomat ja hieman ujotkin musiikkiagentit ryhtyivät pitämään omaa verkostoitumista hauskana ja tärkeänä toimena ja toisaalta miten tärkeäksi ammattiin ryhtyville muodostui vertaistuki ja vertaisoppiminen.
Luova ala ja tapahtumateollisuus, puhumattakaan ohjelmatoimistoalasta, tarvitsevat edelleen julkista tunnistamista oikeaksi elinkeinoksi. Virallista koulutuspolkua agentiksi ei ole ollut, eikä hanketta lukuun ottamatta ole vieläkään, muuten nykyajan tarpeisiin kehittyneessä ja kehittyvässä koulutusjärjestelmässämme.
Tällä hetkellä edellä mainittua osaamista voi kerryttää monestakin koulutuksesta ja työstä, esimerkiksi tradenomitutkinto (amk) valmistaa opiskelijoita myyjiksi ja markkinoinnin osaajiksi, kulttuurituottajatutkinto (amk) puolestaan antaa mahdollisuuden suunnata tulevaa uraa esimerkiksi tapahtumatuotantopainotteiseen suuntaan tai vaikkapa lastenkulttuurin parissa toimivaksi osaajaksi. Musiikkituottajan ja musiikkipedagogin koulutukset taas valmistavat opiskelijan sisällön, eli musiikin, opetuksen ja luomisen piiriin.
Musiikkiagentin työ pitää sisällään laajasti osaamista eri osaamisalueita ja olisi epäilemättä yksinkertaisempaa, nopeampaa ja kustannustehokkaampaa opiskella suoraan ammattiin sen sijaan, että hankkii osaamisen monesta eri tutkinnosta.
Mitä agentin työ sitten vaatii? Markkinointi- ja myyntitaitoa, ymmärrystä sopimuksista ja lainsäädännöstä, talousosaamista ja Excelin käyttökokemusta, verkostoitumistaitoja, uskallusta, jonkunlaista kutsumusta tai intohimoa musiikkiin, alan tuntemusta ja hyviä neuvottelu- ja kommunikaatiotaitoja. Puhumattakaan vaikeista keskusteluista – niitä yhteistyökumppaneiden ja etenkin työn mahdollistajan, eli artistin, kanssa pitää olla valmis käymään.
TAMKin toteuttama Musiikkiagenttikoulutushanke oli tarpeellinen, onnistunut ja sille olisi edelleen kysyntää. Tällä hetkellä rahoitus on useille toimijoille kiven alla vastikään tapahtuneiden kulttuurialan rahoituslähteiden leikkausten takia, eikä koulutukseen ole mahdollista hakea uudestaan samaa rahoitusta.
Mikäli muiden rahoituslähteiden hanat eivät aukeaisi, niin olisiko seuraava askel järjestää koulutus niin, että opiskelija rahoittaa koulutuksensa itse?
Giglen toteuttama tutkimus Kasvua luovan alan palveluille vuodelta 2024 paljasti tarpeita ja kehitysalueita yli 1000 vastanneen luovan alan toimijan vastauksissa.
Avainlukuina myynnin suhteen raportista voisi mainita, että 76 % palveluntarjoajista koki, että voisi panostaa myyntiin ja markkinointiin enemmän, 60 % tunnisti aikaa vievät palvelut, jotka eivät tuota ja vain 20 % oli tyytyväinen saamaansa korvaukseen palveluistaan. Vastausten hajonnassa erottuivat selkeästi ne, jotka kokivat, että luovan alan tekijän pitäisi saada keskittyä vain taiteen tekemiseen, ja ne, jotka olivat kiinnostuneita kehittämään myynti- ja markkinointiosaamistaan etenkin digialustoilla.
Kuitenkin vain 4 % kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että puhe rahasta vie taiteen uskottavuuden pois. Tulos rohkaisee lisäämään avointa ja konkreettista keskustelua rahasta kulttuurialalla.
Tutkimukseen haastatellun OSK Lilithin toimitusjohtajan Tommi Viitamiehen kommentissa hyppää omille silmilleni tuttu huomio: ”Kiinnostus ei yleensä kohdistu ensisijaisesti palveluiden tai tuotteiden myymiseen. Myynti nähdään usein välttämättömänä pahana, jota monet eivät haluaisi tehdä lainkaan. Ne, jotka sitä tekevät, ovat yleensä itse opetelleet taidon ja kehittävät osaamistaan jatkuvasti.” (Gigle 2024)
Tuore tutkimus kertoo jatkuvasti kasvavan ja kehittyvän toimialan tarpeesta saada lisää osaajia etenkin myynnin ja markkinoinnin puolelle, johon TAMK juuri koulutti kourallisen uusia osaajia elävän musiikin myyntiin. Aktiivinen TAMK lanseeraa myös tulevana syksynä alkavan Elämystalouden YAMK-tutkintokoulutuksen. Hyviä merkkejä on siis ilmassa.
Onko mahdollista ravistella koulutusjärjestelmää lisäämällä uusi erikoistumisala esimerkiksi tradenomitutkintoon? Luovat alat tarvitsevat agenttiosaamista erityisesti niin musiikin myyntiin kuin muillekin taiteenlajeille.
Lähteet:
Karvinen Harri, 2025. Tampereen Ammattikorkeakoulu.
Kasvua luovan alan palveluille -selvitys, 2024 Gigle. Luettavissa: https://www.gigle.fi/selvitys
Tampereen ammattikorkeakoulu. 24.3.2025. Musiikkiagenttikoulutus tuotti alalle itsetuntemusta, asennemuutosta ja yhteisöhenkeä. Luettavissa: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/musiikkiagenttikoulutus-tuotti-alalle-itsetuntemusta-asennemuutosta-ja-yhteisohenkea
