SOA lausui luonnoksesta valtioneuvoston kulttuuripoliittiseksi selonteoksi

Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry:n lausunto

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/30163/2023

Toimenpide-ehdotukset

Selontekoluonnoksessa ehdotetaan yhdeksää toimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi kuvailuineen löytyvät selontekoluonnoksen sivuilta 21–31.

Tässä on lueteltu yhdeksän toimenpidekokonaisuutta. Mitkä raportin toimenpide-ehdotuksista ovat mielestänne kaikkein tärkeimmät ja kiireellisimmät toteuttaa? Valitse ensin haluamasi toimenpidekokonaisuus ja kirjoita sen jälkeen haluamasi toimenpide-ehdotukset alla olevaan tilaan. Valitse yhteensä enintään viisi (5).

Kulttuurin perusta tulevaisuuskestäväksi

”Rahoituslähteiden monipuolisuutta kehitetään tavoitteellisesti varmistamaan kasvavat resurssit kulttuuri- ja taidesektorilla.” – Menestyksestä ei rangaista, vaan julkinen rahoitus tukee myös elinkelpoista ja nousujohteista kulttuurin elinkeinotoimintaa (esim. markkinavetoista elävän musiikin toimialaa).

”Kulttuurin aluehallinnolle tarvitaan kokonaisvastuullista ajattelua, alueellisen verkoston vahvistamista ja rakenteita, jotka kannustavat alueellisten viranomaistoimijoiden sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden keskinäiseen yhteistyöhön.” – Viranomaisten ymmärrystä musiikkitapahtumista ja tapahtumista laajemmin lisätään, jotta niihin kohdistuva sääntely on tarkoituksenmukaista sekä turvallisuutta ja toiminnan sujuvuutta tosiasiallisesti edistävää. Uusi aluehallinto keskittää palvelunsa siten, että musiikkitapahtumien järjestäjien kohtelu tapahtuu valtakunnallisesti yhteisten periaatteiden mukaisesti ja yhdenvertaisesti sekä tapahtumajärjestäjiä ammattitaitoisesti palvellen.

”Vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta sekä parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi, päätöksenteon pohjaksi ja toiminnan suuntaamiseksi.” – Ei lakkauteta Tilastokeskuksen kulttuuri- ja vapaa-ajan osallistumista koskevia tilastoja. Ymmärretään kulttuurialan järjestöjen rooli oman toimialansa ainutlaatuisena tiedon tuottajana (esim. LiveFIN ry ja nyt myös Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry kerää tietoa ja tilastoja elävän musiikin vapaasta kentästä). Tuetaan järjestöjen tiedonkeruutyötä resurssit ja rahoitus varmistaen.

Oma roolinne tulevassa toimeenpanossa

Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry (SOA) on suomalainen ohjelmamyyntialan etujärjestö – pääasiassa SOA edustaa musiikkialan ohjelmatoimistoja.  SOA:lla on 62 jäsenyritystä ympäri Suomen. Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry:n ensisijainen tehtävä on pyrkiä edistämään ohjelmamyyntialan toimintaedellytyksiä Suomessa ja vaikuttaa alaa koskevaan päätöksentekoon. Vaikuttamista tehdään mm. yhteistyössä muiden järjestöjen, tutkimustoiminnan, lausuntojen ja verkottumisen avulla. Tässä lausuntokoosteessa Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry tukee LiveFin ry:n sekä Tapahtumateollisuus ry:n lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston kulttuuripoliittiseksi selonteoksi.

Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry sitoutuu kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteiden toteuttamiseen ja vie niitä eteenpäin mahdollisuuksien mukaan yhdessä musiikki-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen kanssa.

Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry tuottaa tietoja ja tilastoja (ohjelmatoimistobarometri) elävän musiikin vapaasta kentästä kulttuuri- ja elinkeinopoliittisen päätöksenteon sekä tarpeen mukaan myös kulttuuripoliittisen selontekotyön tueksi. SOA osallistuu keskusteluun ja tuo esille epäkohtia ja myönteisiä ulottuvuuksia elävän musiikin alan toimijoita koskevaan sisäiseen ja julkiseen keskusteluun sekä välittää toimialan tietoa julkishallinnon ja päättäjien välillä itsenäisesti ja muiden järjestöjen kanssa yhteistyössä (LiveFin ry, Tapahtumateollisuus ry, Teosto ry, Musiikkiala.fi-verkosto.) Keskustelun kautta muodostuu selkeä kuva alan toimintaedellytysten kehittämisen tarpeista sekä alan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tätä näkemystä Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry tuo mielellään myös selontekotyön toimenpanoon.

Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry on verkostoitunut musiikkia- ja tapahtuma-alan kattojärjestöjen kanssa (LiveFin ry, Tapahtumateollisuus ry, Teosto ry jne.) ja käy dialogia muiden kotimaisten musiikkijärjestöjen kanssa (esim. Musiikkiala.fi-verkosto). Siten yhdistyksen toiminta ja tavoitteet kiinnittyvät osaksi laajempaa järjestäytyneiden musiikki-, kulttuuri- ja tapahtumatoimialojen näkemystä suomalaisesta kulttuuri- ja elinkeinopolitiikasta.

Tiivistelmä näkemyksistänne

Luonnos kulttuuripoliittisesta selonteosta kokoaa tunnistettavasti ja selkeästi tulevaisuuden tavoitteita kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Selonteosta välittyy kulttuurin, taiteen ja luovien alojen potentiaali.

Erityisen ilahduttavaa on kulttuurin elinkeinopoliittisten mahdollisuuksien hahmottuminen ja se, että tulevaisuuden tavoitteena on nähdä kulttuuri myös merkittävänä elinkeinona ja perusteollisuutena taiteen itseisarvon ohella. Luovien alojen tuottavuuden ja tuen välinen suhde sekä kasvupotentiaali ymmärretään selonteossa selkeästi.

On tärkeää, että kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanon seuraavat askeleet hahmotetaan pikaisesti ja konkreettisten toimenpiteiden kautta. Selonteon toimeenpanon aikajänne ja toimenpiteet on tärkeää tuoda kulttuuri- ja taidealan tietoon, jotta selontekotyön uskottavuus säilyy. Jotta alojen edustajat, toimijat ja tekijät sitoutuvat selonteon toimeenpanoon, on tärkeää saada tietoa prosessin etenemisestä sekä konkreettisesta toimintasuunnitelmasta.

Selonteon tiimoilta on keskeistä ottaa ripeästi seuraavia konkreettisia askelia, joita voisivat olla mm. seuraavat toimenpiteet:

1. Luovien alojen kasvustrategia – Kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteet ja toimenpiteet tulee kytkeä osaksi luovien alojen kasvustrategiaa, jonka toimeenpanossa ollaan kaiketi selonteon aikajännettä ripeämpiä.

2. Kulttuurin aika on nyt ja aina -työryhmän ehdotukset – Selonteon toimenpiteiden laatimisessa tulisi hyödyntää vuonna 2022 laaditun tavoitepaperin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joissa on paljon yhteistä selonteon tavoitteiden kanssa.

3. Ministeriöiden ja alan keskinäistä yhteistyötä vahvistavan asiantuntijaelimen pikainen perustaminen – Selonteon toimenpiteiden koordinointiin tarvitaan selkeää vastuunjakoa, määrätietoista strategista ohjausta, aikataulu ja työvälineet.

Elävän musiikin tapahtumatoimialan kasvun ja kehityksen näkökulmasta konkreettisia avauksia kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoon olisivat mm. seuraavat toimenpiteet:

1. Kulttuurin rahoitus – On tärkeää ymmärtää, että musiikkitapahtumat ovat elinkeino ja sen ei tule asettua esteeksi julkiselle rahoitukselle Tulevaisuudessa kulttuurin rahoituksesta vähintään kolmannes myönnetään uusille avauksille ja tuoreille tekijöille. Rahoituksessa voidaan huomioida myös jo vakiintuneiden toimijoiden uudet toimintamallit. Kulttuurin rahoitus kannustaa yhteistyöhön. Erityisesti eri kulttuurin lajien ja toimialojen väliset yhteistyöt, jotka lisäävät resurssiviisautta ja tiivistävät tekemisen hallinnollista tehokkuutta huomioidaan julkisen rahoituksen saajina. Kulttuurin julkista rahoitusta tulee vahvistaa ja sen jakoperusteita päivittää muuttuvan kentän mukana. Markkinaehtoisuus ei asetu tulevaisuudessa esteeksi rahoituksen saamiselle, eikä myöskään sille, minkä voi tunnustaa taiteeksi ja kulttuuriksi.

2. Kulttuuritapahtumien sääntely – Tulevaisuudessa viranomaiset ymmärtävät laajasti musiikkitapahtumien järjestämisen ominaispiirteet ja niihin kohdistuva sääntely on tarkoituksenmukaista sekä turvallisuutta ja toiminnan sujuvuutta tosiasiallisesti edistävää. Uusi aluehallinto on keskittänyt palvelunsa siten, että musiikkitapahtumien järjestäjien kohtelu tapahtuu valtakunnallisesti yhteisten periaatteiden mukaisesti ja yhdenvertaisesti sekä tapahtumajärjestäjiä ammattitaitoisesti palvellen. Tapahtuma-ala ja musiikkitapahtumat sen osana tunnistetaan lainsäädännössä omana toimialana ja elinkeinona. Ammattimaista tapahtumajärjestämistä säädellään omalla lainsäädännöllä ja myös muualla lainsäädännössä ala ja sen erityispiirteet tunnistetaan.

3. Kulttuuritapahtumien yleisöt – Musiikkitapahtumissa onnistumisen avaimet ovat niillä, jotka tuntevat omat yleisönsä ja löytävät myös uusia yleisöjä. Elävän musiikin tapahtumat saavuttavat sellaisiakin yleisöjä, joita muu kulttuuri ei välttämättä tavoita. Esimerkiksi nuorille keikoilla käyminen on matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa, joka luo perustaa myös muunlaisen kulttuurin löytämiselle ja syventää kävijän suhdetta kulttuuriin. Myös maantieteellinen yhdenvertaisuus kulttuurille taataan ja varmistetaan, että myös muissa kuin suurissa kaupungeissa on elävän musiikin tapahtumia ja kulttuuritarjontaa. Vapaan kentän yleisötyöhön panostetaan. Markkinavetoisen elävän musiikin yksityissektorin mahdollisuudet kehittää yleisötyötään eivät aiemmin ole olleet yhdenvertaisia valtionosuusjärjestelmän tukemien kulttuurilaitosten kanssa, joten tähän kiinnitetään erityistä huomiota.

4. Kulttuurin kansainvälisyys – Kulttuurin kansainvälisyyttä tuetaan yhtä vahvasti kuin muitakin kansainvälisyydestä ponnistavia vientialoja. Musiikin kansainvälisyys Suomessa käsitetään laajemmin kuin pelkän musiikkiviennin käsitteen kautta. Kansainvälisyys voi tapahtua myös Suomessa. Elävän musiikin tapahtumat tunnistetaan kansainvälisyyden alustoina. Suomessa on kansainvälisesti kiinnostava ja kilpailukykyinen elävän musiikin tapahtumatoimiala, joka tarjoaa monenlaisille ihmisille eri taustoista kiinnostavia ja monimuotoisia sisältöjä. Musiikkitapahtumien kansainvälisyyden tukeminen on myös sisältöjen, osaamisen ja hyvien käytänteiden tuomista Suomeen. Huomionarvoista on, että kulttuurin kansainvälisyys merkitsee myös kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä Suomessa.

5. Kulttuurin kestävyys – Tulevaisuudessa tiedetään, mitkä ovat ne tosiasialliset toimenpiteet, joilla kulttuuriala voi tukea Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Kulttuuriala on valjastettu vaikuttavaksi osaksi yhteiskuntaa kestävän kehityksen edistäjänä. Kulttuuri-, taide- ja tapahtuma-alat ovat varautuneet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin ja ekologisiin kriisitilanteisiin. Varautuminen tapahtuu yhteistyössä valtionhallinnon ja julkisen sektorin kanssa. Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä toimintamalleja, hankkeita ja verkostoja kehitetään, sillä erityisesti esimerkiksi musiikkitapahtumat ovat otollisia ympäristöjä uusien innovaatioiden testaamiseen suurien yleisöjensä ja tavoittavuutensa vuoksi. Julkinen sektori tukee uusia innovaatioita, jotka lujittavat vaikuttavaa, monialaista ja pitkäjänteisen työtä kestävän kulttuurialan edistämiseksi.

Kulttuurin paikka julkisen rahoituksen, sääntelyn tai kehityksen osalta ei rajaudu ainoastaan yhteen ministeriöön, vaan mahdollisuudet ministeriöiden väliseen yhteistyöhön otetaan täysimääräisesti käyttöön.

Vaikka kulttuuripoliittisen selonteon tilanne- ja tulevaisuuskuva katsoo kauas yli kuluvan hallituskauden, tulee myös nykyisen hallituksen pidättäytyä toimista, joilla se aktiivisesti käy omaa selontekoaan vastaan. Hallituksen kulttuurin leikkauksiin ja toimialan verotukseen liittyvät päätökset haastavat elävän musiikin alan toiminnan perusedellytyksiä ja horjuttavat sitä jälleenrakennustyötä, jota toimiala on pandemian jälkeen sinnikkäästi omin hartiavoimin tehnyt.

Jotta selontekotyön toimenpiteet kantavat tuleviin vuosikymmeniin, tulee kulttuurin ja taiteen toimiedellytykset taata myös tässä ajassa. Markkinavetoisen elävän musiikin toimialan näkökulmasta se tarkoittaa pääsylippujen arvonlisäverotuksen säilyttämistä 10 prosentin verokannassa ja kulttuurin vapaan kentän rahoituksen kehittämistä, ei leikkauksia. Erityisen tärkeää on huomioida kulttuurin ja kulttuuritapahtumien elinkeinopoliittinen ulottuvuus ja arvioida julkisen rahoituksen tulevaisuutta myös elinkeinoministeriön näkökulmasta. Leikkauspolitiikan sijaan kulttuurin rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän taustalla olevaa lainsäädäntöä tulee arvioida kriittisesti, jotta kulttuurin rahoitus vastaisi dynaamisen toimintakentän tosiasiallisia tarpeita ja jotta kulttuurin rahoituksen tulevaisuus ei olisi sementoitu menneeseen maailmaan. Musiikkitapahtumien markkinaehtoisuus ei saa tulevaisuudessa asettua esteeksi julkisen rahoituksen saamiselle, eikä myöskään sille, minkä voi tunnustaa taiteeksi ja kulttuuriksi.

Kulttuuripoliittisen selonteon yhteydessä tulisi voida puhua rahasta. Selonteon tulisi linjata julkisen rahoituksen tavoitetilasta sekä niistä toimenpiteistä, joilla Suomi nostaa taiteen ja kulttuurin rahoituksen ensin yhteen ja sitten EU-tavoitteiden mukaiseen kahteen prosenttiin valtion budjetista. Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry kannattaa selonteon tavoitetta, jonka mukaan kulttuurin ja luovien alojen julkinen rahoitus ja rakenteet kehittyvät vuoteen 2040 mennessä niin, että luovan talouden osuus bkt:sta kaksinkertaistuu. Seuravaksi tähän tarvitaan toimenpiteet ja työvälineet.

Lisätietoa:

Laura Haarala, toiminnanjohtaja / SOA – Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry

toiminnanjohtaja@ohjelmatoimistot.fi

+358 40 526 7260

Veikko Lehtola, puheenjohtaja / SOA – Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry

puheenjohtaja@ohjelmatoimistot.fi

+358 50 472 6109

SOA – Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry (jäljempänä SOA) on vuodesta 2010 toiminut yhdistys, joka edustaa suurinta osaa Suomen ohjelmatoimistoista ja sitä kautta myös suurinta osaa täällä toimivista artisteista. SOA tekee työtä parantaakseen jäsenistönsä ammattialan edellytyksiä ja mm. ylläpitää maassamme yleisesti käytössä olevia ja virallisia esiintyjämyynnin ohjelmatoimitusehtoja. Jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä yli 62 yritystä.